Autolla Espanjasta Suomeen – nilkkaa suoraksi ja maisema vaihtuu

Olin ajanut aiemmin syksyllä autolla Suomesta etelä-Espanjaan Fuengirolaan. Vääjäämättä tuli päivä jolloin sieltä oli ajettava poiskin, koska käytettyä autoa ei ole järkevää myydä ulkomailla ja matkatavaraakin oli kertynyt reippaanlaisesti koneella kuljetettavaksi. Kuten menomatkallakin, vaimo valitsi mieluummin lentokoneen ja minä lähdin ajelemaan kohti pohjoista Eurooppaa kolmen lapsen kanssa.

Elettiin joulukuun viimeisiä päiviä, joten ensimmäinen huolehdittava asia oli talvirenkaat. Päädyin ostamaan Espanjasta edulliset M+S merkinnällä varustetut renkaat ja kesärenkaat oli tilanpuutteen vuoksi jätettävä kauppiaalle. Saksassakin on nykyään talvirengaspakko silloin kun ajokeli sitä edellyttää.

Sitten tein reittisuunnitelman ja varasin jo ennakkoon hotellit reitinvarrelta, koska kolmen lapsen kanssa matkustaessa tarvitsin neljän hengen huoneen. Näitä ei ole niin hyvin saatavilla tienvarsihotelleissa. Matalan sesongin aikaan tämä ei luultavasti ole mitenkään välttämätöntä jos liikkuu vaikkapa kaksistaan.

Olin ajanut menomatkan Ruotsin ja Tanskan kautta joten nyt helpotin urakkaani varaamalla laivan Travemündesta Helsinkiin. Seuraavaksi kerron lyhyesti matkareitin ja lopusta löydät myös tiedon millaiset kustannukset ajomatkasta koitui.

 

Päivä 1 – 1056km Fuengirola-Barcelona

Ensimmäisen päivän urakkana oli suoriutua Fuengirolasta Barcelonan lähettyville. Hotellin olin varannut Circuit de Catalunyan vierestä, eli Barcelonan formularadan kupeesta. Matkaa oli tiedossa hieman yli tuhat kilometriä. Reitti kulki ensin Granadaan josta matkaa jatkettiin loputtomien ja mittaamattomien oliivitarhojen läpi kohti Jaenin kaupunkia jota sanotaan maailman oliiviöljypääkaupungiksi. Tämän jälkeen matka jatkui kohti koillista ja Valenciaa jolloin taas tapasimme ystävämme Välimeren. Tällä välillä maksullista tietä on vain lyhyt matka mutta tie on silti erittäin hyvää moottoritietä.

Valencia-Barcelona väli on enimmäkseen maksullista ja oikein joutuisaa tietä. Toki maksutonkin vaihtoehto löytyy. Tietullit olen laskenut alempana yhteen, joten en erittele niitä tässä. Majoituimme Holiday Innissä joka oli kohtuullisen nopeasti saavutettavissa moottoritieltä. Trippimittarissa oli 1056 kilometriä. Ja lämpötila oli jo tippunut Fuengirolan 18:sta asteesta nollan tuntumaan. Kesä oli osaltamme ohi.

Päivä 2 – 950km Barcelona-Montbeliard

Toisen päivän ohjelma oli jälleen selkeä. Aamulla ikkunoiden skrabaaminen ja baanalle. Matka jatkui kohti Gironaa jonka jälkeen piakkoin mentiinkin Ranskan rajan yli. Pyreneiden vuoristo on varsin matala tässä kohtaa joten tie on melko suoraa ja helppoajoista koko matkan. Kartalla edettiin Välimeren rantaa mukaillen josta tie kääntyy varsin suoraan pohjoiseen ja kohti Lyonia. Hotellin olin varannut Montbeliard nimisestä pienestä kaupungista joka on jo melko lähellä Saksan (ja Sveitsin) rajaa. Ibis Styles hotelli oli oikein viihtyisä ja pääsimme hellimään istumisesta jäykkiä vartaloita yllättävän hyvään saunaan.

Ranskassa ajaminen on erittäin joutuisaa puuhaa. Maksullisilla teillä on melko vähän liikennettä ja nopeusrajoitus on 130 km/h (sateella 110 km/h) lähes koko ajan. Näillä teillä saattaa hyvinkin mennä 100–200 kilometriä ilman tarvetta koskea kaasun tai jarruun. Lähes ainoat hidastamistarpeet ovat tietullien kohdalla. Äänestän yksimielisesti Ranskan tiet Euroopan parhaiksi. Sivumennen sanoen myös ranskalaisten ystävällisyys on yllättänyt minut. Englantia puhuvat melko kehnosti, mutta yrittävät kyllä täysillä ja meno on kaikin puolin mukavaa. Voi niitä ennakkoluuloja mitä minullakin on ollut.

Päivä 3 – 850 km Montbeliard-Hampuri

Kolmannen päivän konsepti oli aiemmilta päiviltä tuttu. Tässä kohtaa erittelen tunteitani sen verran, että hieman kyllä jurppi lähteä taas kyntämään kun tiesin että edessä on kylmenevää ja harmaata säätä ja Hampurin majapaikkakaan ei ennakkoarvioiden mukaan luvannut paljoa. Lapsetkaan eivät järin innoissaan enää olleet, mutta uusi äänikirja tempaisi meidät mukaansa ja homma alkoi taas sujua.

Reitti kulki kohti Frankfurtia ja Saksan puolelle saavuttiin melko pian lähdön jälkeen. Saksan teistä puhutaan aina ihailevaan sävyyn, mutta itse en niistä hirveästi tykkää. Jos perusteluja kaipaat niin tässäpä: nopeusrajoitukset vaihtelevat koko ajan, tiet ruuhkautuvat helposti ja nopeusrajoitukset on turistin näkökulmasta epäselvästi merkitty. Näistä johtuen ajaminen on hyvin nykivää ja ainakin nykyisin nuo ilman nopeusrajoitusta olevat pätkät ovat onnettoman lyhyitä. Väitänpä että liikenne olisi jopa sujuvampaa ja miellyttävämpää jos nopeusrajoitus olisi vaikkapa tasainen 120 tai 130 kuten Ranskassa.

Joka tapauksessa Frankfurtin ohi ajelimme kohti Hannoveria ja vihdoin Hampuriin. Saksan teiden eduksi on luettava tiheä huoltoasema ja taukopaikkaverkosto. Lisäksi monilla huoltoasemilla on nykyään Mc Donald’s tai Burger King, mutta samasta tilasta saa myös perinteistä maantieruokaa kuten wursteja tai wiener schnitzeleitä. Näin löytyy helposti jokaiselle jotakin.

Hotellimme A&O Hamburg Hammerkirche ei tosiaan ollut kummoinen vaikka olikin reitin selkeästi kallein, mutta kylläpä siinä yönsä nukkui. Hampurin hotellien korkea hintataso johtui ilmeisesti siitä että yövyimme siellä 30.-31. joulukuuta joten liekö kaupungissa uuden vuoden juhlijoita.

Päivä 4 ja 5 – 79 km Hampuri-Travemünde + laivamatka

Mäkkärin aamiainen on kyllä hyvä. Ainakin sen voimin selvisimme viimeisen päivän erikoiskokeen, huikeat 79 kilometriä Lyypekin Travemünden Skandinavienkai terminaaliin. Laiva lähti uudenvuodenaattona klo 15 ja edessä oli varsin pitkä merimatka, nimittäin suunniteltu saapuminen satamaan oli 2.1. klo 06:45.

Auto laivaan ja siirtyminen hyttiin. Säästäväinen kun olen, niin olin varannut neljän hengen ikkunattoman sisähytin. Laiva ei kuitenkaan ollut lähellekään täynnä, joten rohkaistuin kysymään hytinvaihtoa ikkunalliseen – yllättäen se onnistui ja saimme vieläpä tilavamman hytin. Se teki kyllä laivamatkasta huomattavasti viihtyisämmän. Normaalisti laivamatka ei ole noin pitkä mutta jostakin syystä uutena vuotena oli erikoisaikataulu.

Laivallahan ei tekemistä mitenkään kauheasti ole ja internetkin toimii vain satunnaisesti. Siellä on hyvä keskittyä kirjan lukemiseen, saunomiseen (kuuluu hintaan) ja pitkiin ruokailuihin buffet -pöydissä.

Päivä 6 – 590 km, Helsinki-Oulu

Vuosaaren satamaan tultiin suunnitellusti klo 06:45 ja jäljellä oli ”enää” ajo Ouluun. Keski-Euroopan teiden jälkeen Suomen talvinopeusrajoitukset tuntuivat toivottoman hitailta, mutta perille kuitenkin päästiin ja kilometrejä oli kertynyt n. 3500.

Kustannukset:

  • tietullit yhteensä 99,9€
  • polttoaineet 358€ (keskikulutus oli minulla n. 9l/100 km dieseliä)
  • hotellit 210€ (1 aikuinen + kolme lasta, kolme yötä joista kahteen kuului aamiainen)
  • laiva sisähytillä + auto 319€. (lisäksi ateriapaketti 220€, sis. neljä buffet ruokailua)
    Yhteensä  986,9€
Kustannuksiin tulee toki lisäksi ruoat ja kahvit, mutta syötävähän se on kotonakin.

Onko sinulla kokemuksia pitkistä automatkoista tai juuri tästä reitistä?

Miestä viedään -blogisti